Markkinahäirikkö?

Julkisomisteiset yhtiöt keräävät aika ajoin huomiota julkisessa keskustelussa, eikä huomio ole aina ollut kovin mairittelevaa. Yhtiöiden olemassaolon oikeutusta on kyseenalaistettu milloin markkinaehtoisen toiminnan häirinnän, hankintalain kiertämisen kuin huonon hinta-laatusuhteen johdosta. Välillä väittämät voivat osua oikeaan, mutta yleistykset palvelevat kuitenkin perinteisesti parhaiten otsikoita, eivät sisältöä.

Miksi julkisomisteisia in house -yhtiöitä sitten ylipäänsä on? Tarinoita on varmasti yhtä monta kuin yhtiöitäkin, mutta tuntemiani yhtiöitä yhdistävä tekijä on ollut kuntien ja muiden julkisten toimijoiden selkeä ja sujuva yhteistyön järjestäminen. Yhteinen yhtiö siis perustetaan palvelemaan useampaa omistajaa, jotta kaikkien ei tarvitse järjestää resursseja samaan toimintaan erikseen. Kuulostaa järkevältä – jopa kustannuksia säästävältä.

Yhteistyö ja keskittäminen mahdollistaa myös osaamisen ja prosessien kehittämisen. Yhtiöihin siirrettävää osaamista ei ulkoisteta perinteisessä merkityksessä, vaan se jää omistajien ohjauksen piiriin. Merkittävä ohjaamista, sopimista ja kehittämistä helpottava ominaisuus on myös oikeus tehdä hankintoja ko. yhtiöiltä ilman toistuvaa kilpailuttamisvelvoitetta. Jokaiselle sopimuskaudelle ei siis tarvitse olla kristallipalloa toimintaympäristön muutoksien varalta (hankintalain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa merkittävät sopimusmuutokset aiheuttavat uudelleen kilpailutusvelvoitteen) sekä toki myös se, että toiminnasta ja sen muutoksista mahdollisesti syntyvä voitto voidaan kotiuttaa osinkoina takaisin omistajille.

Kuulostaako liian hyvältä? Kyllä. Ulkoistamisessa – oli se sitten markkinoille tai in house -yhtiöön – voidaan mennä pahasti pieleen. Tyyppiesimerkki on, kun luodaan julkinen yhtiö jo toimiville markkinoille, jossa palveluntuottajan vaihtaminen on mahdollista, eikä lopulta kovinkaan vaikeaa. Vastaavasti toimimattomille markkinoille ulkoistaminen lyhytaikaisten säästöjen takia, tai toiminnan jatkuvuuden vaarantavalla tavalla, voivat olla vaikutuksiltaan hyvin haitallisia. Tässä ollaan klassisen make or buy -arvion äärellä. Julkisomisteinen yhtiö tuo tuohon yhtälöön uuden muuttujan, jolla on harkitusti käytettynä oma sijansa. Onnistumisen elementit piilevätkin juuri ammattimaisessa make or buy -analyysissä, osaavassa omistajaohjauksessa, sekä jaettujen strategisten tavoitteiden ja seurannan asettamisessa.

Mitä tämä tarkoittaa Tuomi Logistiikan osalta? Olemme 37 julkisen toimijan omistama yhtiö. Olisivatko tuottamamme palvelut laadukkaampia ja kustannustehokkaampia tuotettuna 37:llä eri tavalla tai ulkoistettuna yhdelle tai useammalle markkinatoimijalle? Itse en siihen usko. Markkinoille ulkoistamalla voitaisiin toki saada aikaan hetkellisiä etuja, mutta todellisen kilpailun puute purisi nopeasti tähän saavutettuun etuun, eikä kehittäminen olisi jatkuvaa, vaan sopimuksien sykliä mukailevaa.

Meillä Tuomessa on selkeä omistajiemme asettama toiminnallinen ja maantieteellinen fokus, mikä ohjaa toimintaamme. Useimpia tuottamistamme palveluista on toki tarjolla markkinoilla, mutta täysin vastaavaa palvelukokonaisuutta emme ole tunnistaneet. Keskeinen asia onkin se, kuinka tuotamme palveluitamme. Mikä on ydintehtävämme, jonka omistajamme ovat ulkoistaneet, mutta jättäneet ohjaukseensa? Liikevaihtoennusteemme on tälle vuodelle 140 M€. Tästä 89% muodostaa markkinoilta ostetut laitteet, tarvikkeet, kuljetukset ja muut palvelut. Kääntäen 11% on omaa työtämme. 89% tehtävästämme ei siis ole kilpailua markkinoiden kanssa, vaan markkinatoimijoiden tuotteiden ja palveluiden välittämistä omistajillemme. Oma ydintehtävämme on näiden markkinoiden kilpailuttamista, yhdistämistä, hallintaa, toimintavarmuuden ja huoltovarmuuden parantamista. Koska olemme hankinnan ammattilaisia, on meille luontaista tehdä tuosta osuudesta jatkuvaa analyysiä ja toimia sen pohjalta linjatessamme tulevia tuotantomallejamme.

Julkisomisteinen yhtiö ja markkinatoimijat eivät siis ole monessa keskustelussa väitetysti vastakkainasettelun oikea pari. Me uskomme omaan toimintaamme, mutta myös 1 200 toimittajamme toimintaan – olemmehan heidät itse valinneet. 500 heistä toimittaa kauttamme erilaisia tarvikkeita, 700 palveluita ja mm. laitteita. Tähän lukuun ei ole edes laskettu mukaan niitä sopimussuhteita, joita luomme päivittäin hankintapalveluissamme markkinoiden ja asiakkaidemme välille yhteenlaskettuna yli 1Mrd€:lla vuodessa. Uskallankin väittää, että toimintamme ei ole häirinnyt markkinoita, vaan luonut toimittajillamme tasapuolisemmat, selkeämmät ja laadukkaammat väylät osallistua ja tulla valituksi julkisen toiminnan kumppaneiksi.

Hankinta-asiantuntija: kyseenalaista ja kokeile

Tuomen hankintapalvelut ovat viimeisen kahden vuoden aikana kasvaneet merkittävästi. Aloittaessani Tuomella, meitä hankinta-asiantuntijoita oli kaikkiaan viitisentoista. Nykyisellään hankintapalveluissa työskentelee viitisenkymmentä osaajaa, ja joukko kasvaa tasaisen vahvasti. Olen urallani uusien haasteiden edessä, mutta olen iloinen, että olen ehtinyt tutustua Tuomen tuoreimpiin tulokkaisiin. Heille – ja miksei muillekin – haluan nostaa omat kärkivinkkini julkisten hankintojen asiantuntijaksi kasvamisen polulla.

1. Kyseenalaista ja kokeile rohkeasti

Julkiset hankinnat kehittyy alana jatkuvasti. Se, miten aiemmin tehtiin, ei välttämättä ole se miten tänään kannattaa tehdä. Tuoreelle asiantuntijalle tämä on valtava etu, kun omat toimintatavat eivät ole ehtineet vielä urautua. Näin syntyy luonteva mahdollisuus kysyä, miksi toimitaan kuten toimitaan. Hyödynnä tätä! Kyseenalaista rohkeasti ja kehitä uusia, parempia tapoja tehdä. Hankintalaki asettaa reunaehdot, mutta niiden sisällä on liikkumavaraa, jonka mahdollisuudet avautuvat kokemuksen kertyessä. Jos jotain ei ole tehty aiemmin, näe tämä mahdollisuutena uhkan sijaan. Kun löydät hyviä käytäntöjä, jaa niitä avoimesti. On sekä hankintayksiköiden, tarjoajien kuin loppukäyttäjienkin etu, mitä fiksummin julkisia hankintoja tehdään.

Älä unohda kyseenalaistamista myöskään myöhemmin, kun kokemusta on jo karttunut. Omia ja organisaation toimintatapoja on tervettä tarkastella kriittisellä silmällä säännöllisesti. Näin olen toiminut myös matkallani Tuomessa; kun organisaatiokulttuuri on aidosti kehittämismyönteinen, luo se otollisen maaperän tuoda uusia ideoita esiin.

2. Ole armollinen itseäsi kohtaan

Onnittelut, olet valinnut ammatin, jossa et ole koskaan valmis, ja jossa sinun tulee hallita sekä laajoja kokonaisuuksia että lukuisia tärkeitä yksityiskohtia. Tämä on sekä rikkaus että riski. Rikkaus siinä mielessä, että opit jatkuvasti uutta ja pääset haastamaan itseäsi. Riski siinä mielessä, mikäli olet kovin vaativa itseäsi kohtaan. Täydellisyyden sijaan hankinta-asiantuntijalle tärkeämpää on kyky tunnistaa kriittiset pisteet, taito priorisoida ja sinnikkyys jatkaa eteenpäin virheistä tai haastavista tilanteista huolimatta.

Virheitä sattuu ja niistä oppii. Tämän lauseen lienee moni kuullut ja se on helppo allekirjoittaa – silloin kun se ei koske omia virheitä.Tuomella tekemistä ja kokeilemista tukemassa on vahva toimintakulttuuri, jonka turvin olen voinut etsiä uudenlaisia tulokulmia tekemiseeni. Toimiva ja turvallinen organisaatiokulttuuri ei kuitenkaan pelasta meitä sisäiseltä kriitikoltamme; kiinnitä siis huomiota siihen, onko sisäinen puheesi kannustavaa vai moittivaa. Ole kärsivällinen ja anna itsellesi aikaa oppia. Työura ei ole pikajuoksu vaan maraton.

3. Muista rentous ja yhdessä tekeminen

Vaikka hankinta-asiantuntijan työ on itsenäistä, sitä ei suinkaan tehdä yksin. Pääset tekemään yhteistyötä niin asiakkaiden, tarjoajien, kollegoiden kuin erilaisten erityisasiantuntijoidenkin kanssa. Hyödynnä heidän osaamistaan ja luo omalla toiminnallasi puitteet tulokselliselle mutta rennolle yhteistyölle. Hankinta voi olla aika heviä settiä ja prosessiin kuuluu luonnostaan välillä hyvinkin paineisia paikkoja, mutta se ei tarkoita, että työtä tulisi tehdä otsa kurtussa. Oma kokemukseni on, että hyvä ilmapiiri on yksi tärkein elementti innovaatioille ja onnistumisille.

Muista myös erilaiset verkostot, kuten esimerkiksi KEINO sekä Hankinta-Suomi. Mene rohkeasti näihin mukaan, mikäli se tuntuu omalta jutulta. Vaikuta ja innostu.

Edellä kuvatut asiat muotoutuvat ajan saatossa itsestäänselvyyksiksi. Välillä kaikista tärkeimmät asiat kuitenkin unohtuvat arjen oravanpyörässä – siksi kohdistankin vinkkini hankinta- tai sopimusteknisten yksityiskohtien sijaan hyvän hankinta-asiantuntijatyön peruselementteihin. Kaikesta muusta oppii käytännön tekemisen kautta, sekä koulutuksissa, (oman erityiskiitokseni haluan esittää Tuomen erinomaisille Ajankohtaista oikeuskäytäntöä -sparrailuhetkille!) ja mahtavien kollegoiden kanssa yhdessä sparraten. Näin on ainakin ollut omalla kohdallani.